Voi kuinka pieninä palasina onkaan mun leipäni maailmalla…
Pätkä pätkän perään, keikkaa, vuoro siellä, toinen täällä, epäsäännöllistä kolmivuoroa, pyhiä, öitä, venyviä päiviä. Hoitoalan arkea. Kuulostaa monen mielestä painajaiselta. Mutta sopii minulle kuin nenä päähän. Vakityö maanantaista perjantaihin kahdeksasta neljään kuulostaa minun korvaani lähinnä vankilalta, jossa tukehtuisin hengiltä alta... Jatka lukemista →