Ompelua kahdella tavalla

Siitä on taas vierähtänyt luvattoman kauan kun olen ehtinyt blogia kirjoittaa, mutta ihan oikeasti, voi hyvänen aika mitä haipakkaa tässä on saanut vetää viimeiset kolme kuukautta taas! No, ihan rehellisesti sanottunahan minä oikeastaan pidän kiireestä ja suorastaan kerään sitä ympärilleni. Vaikka nautin lapsen kanssa hoitovapaalla olemisesta, kuulun niihin ihmisiin jotka vain eivät osaa olla tekemättä mitään. Siksipä jatkoin AMK-opintoja myös äitiyslomalla, ja se kun ei riittänyt niin perustin yrityksen. Älkääkä vain kysykö mietinkö tarvitsisiko kennel Riivivuoman uuden mittelinpennun…

Syksyn aikana harjoittelin siis kahdenlaista ompelua, vaatteiden ompelun lisäksi kätilön opinnoissa episiotomian ja repeämien ompelua. Enkä millään malttaisi odottaa että pääsen tositoimiin tässä jälkimmäisessäkin! Tänä keväänä en tee opintoja eteenpäin muutamaa luentoa enempää, koska käytännössä minulla on jäljellä pääosin harjoitteluja. Tottakai on vielä muutama kurssikin, mutta harjoitteluja on monta, ja vielä ei ole Bettinan aika mennä hoitoon.

Senpä takia minä puuhailen kotosalla. Ja puuhaa riittää, kiitos ihanien ja runsaslukuisten asiakkaideni. Olen jopa hieman yllättynyt siitä että ihmiset arvostavat ja haluavat ostaa kotimaista käsityötä näinkin paljon. Ehdottomasti siis positiivisesti yllättynyt.

Kevään mittaan aion kuitenkin jatkaa taas myös hoitoalan keikkailua. Teen siis sekä sairaanhoitajan että lähihoitajan keikkoja pääkaupunkiseudun sairaaloissa. Eniten tekee mieleni palata Jorvin vastasyntyneiden osastolle, jossa viimeksi olin kesätöissä ennen äitiyslomaa 2018, mutta myös moneen muuhun keikkapaikkaani olisi ihan virkistävää taas mennä heittämään muutama keikka.

Sitten viime blogipäivityksen olemme vihdoin päässeet muuttamaan, mutta en viitsi laittaa vielä sen suuremmin kuvia meiltä, koska sisustus ei ole valmis… Minun pitäisi saada jossakin vaiheessa ommeltua verhot ja tyttöjen huonekaan ei ole aivan valmis. Mutta kuvia laitan kyllä kunhan kunhan… Yksi ylimääräinen huone tuli kyllä todella tarpeeseen, vaikka tuntuukin ettei edes 4h+k ole tarpeeksi varsinkaan kun esikoinen alkaa tulla murrosikään.

Joulukin ehti ohitse pyyhältää ja vuosi vaihtua. Vietimme joulun ihan kotosalla, koska pohjoiseen ei tänä vuonna lähdetty.

Bettina oppi kävelemään juuri ja juuri viime vuoden puolella! Ikää oli 10kk 16 päivää, eli hieman reilu kuukausi enemmän kuin isosiskolla, joka otti ensiaskeleet 9kk 6 päivän iässä. Yasmina piti tästä tarkkaa lukua. 😀

Piakkoin onkin sitten Bettinan ensimmäiset syntymäpäiväjuhlat. Olen saanut ommella monia mekkoja pienten asiakkaiden ekoihin juhliin, mutta oman tytön mekko on vielä ompelematta. Pidämme yhteiset 12v ja 1v synttärit Yasminalle ja Bettinalle, koska syntymäpäivät ovat niin lähellä toisiaan. Sitä ennen on myös 1v- ja perhekuvaukset. Sinnekin pitäisi vaatteet ommella… Suurin ongelma on päättää millainen mekko Bettinalle tulee, muiden vaatteet sovitetaan sitten siihen. 😀

Mekkojahan tuolla tytöllä on kyllä ihan riittämiin, ja siksi syntymäpäivämekon pitäisikin olla jotain vielä upeampaa… Tunnustan tilanneeni tylliä, jota en ole ikinä ommellut. Saa nähdä mitä tästä vielä syntyy!

RiivivuomaDesignin logossa on äitini piirtämä hilla. Tästä olisi toiveissa saada myös oma kangaskuosi, mutta eipäs nyt mennä taas asioiden edelle…

Syntymäpäiväkakut leivon itse, ja tässä jo muutama viikko sitten testasin millaisen tekisin. Siskoni etäneuvonnassa syntyi tällainen red velvet-kakku, joka oikeastaan onnistui ihan kivasti. Loppujen lopuksi. Onneksi voi sentään käyttää apuna tuollaista kätevää leipuri-kondiittorin etäneuvontaa, kun ei välimatkan vuoksi voi vaan suoraan tilata kakkuja siskolta. Ja siis, minunhan on tehtävä itse. Leipomoista tilatut kakut osaavat olla todella upeita ja niitä saa vaikka millaisia, mutta minun on vaan tehtävä itse, koska niin se nyt vaan on. 😀

Havaitsin eräänä päivänä että tukkani yltää jo vyötärölleni, eikä sille ole tehty yhtikäs mitään moneen vuoteen. 😀 Sitä ei siis ole leikattu, ei värjätty eikä mitään. Ollaan siis erittäin luonnontilassa. Pitäisiköhän sillekin tehdä jotain pikkuhiljaa…?

En vain keksi että mitä.

Lupaan yrittää päivittää blogia taas jatkossa vähän useammin, ja ainakin tuplasynttäreistä ensi kuulta teen oman päivityksen!

This entry was posted in Yleinen.

Vastaa