Häävalmistelut – mitä pitää vielä tehdä? osa 1

Minulla on tällainen ihan paperinen versio siitä mitä kaikkea olisi syytä muistaa. 😀 En ole ihan varma onko siinä kuitenkaan kaikki mitä pitää tehdä, voi olla että siitä puuttuu jotain todella oleellista mitä en vain vielä ole huomannut…

Meillä ei ole varsinaista budjettia, joten sen takia kerään hinnat sitä mukaa kun selviää minkä verran mihinkin menee rahaa. Haluan kuitenkin loppujen lopuksi tietää paljonko rahaa meni. Naimisiin kuitenkin mennään vain kerran, joten sen verran käytetään rahaa kun tarve vaatii siihen että häät on omasta mielestä täydelliset! Toisin kuin jotkut ehkä luulevat, Unelmahäät, tai entinen Satuhäät, ei osallistu hääkustannuksiimme.

Kutsut on lähetetty jo hyvissä ajoin, koska hääpäivämme on keskiviikko, ja ihmisten on hyvä saada aikaa järjestää itselleen vapaapäivä. Arkipäivä valikoitui meille ihan sen takia että kun häitä alkaa suunnitella vasta helmikuussa, on turha enää kuvitella saavansa Tuomiokirkkoa seuraavan kesän lauantaille. Tuomiokirkon kuitenkin halusin ja vuorotyötä tekevänä se lauantai ei ole sen kummempi päivä kuin keskiviikkokaan, ja lomallahan Rikukin on. Häävieraiden oletin myös saavan pääosin vapaata, ja vaikka muutama onkin ilmoittanut ettei saa tai ei mahdollisesti tule saamaan niin suurimmalle osalle se ei ole osoittautunut ongelmaksi. Toki niiden muutaman takia harmittaa, mutta toisaalta olisihan niitä esteitä voinut olla myös viikonloppuina.

Kutsut askartelin osin itse, ja osin suunnittelin ja tilasin netistä. Mielestäni niistä tuli aika kivat, meidän näköiset, ja toivottavasti meidän häiden näköiset. Unelmahäissä niitä ei tulla näkemään koska oltiin jo postitettu ne ennen kun edes tiedettiin koko ohjelmasta. Askartelukohtaus olisi kyllä kelvannut heille mielellään kuvattavaksi, mutta ei voi mitään. 😀

Kutsuihin oli laitettu viimeiseksi vastauspäiväksi 31.5. mutta ikävä kyllä en ole vielä kuullut kaikista vieraista mitään. Suurin osa on jo ilmoittanut suuntaan tai toiseen, mutta osa vielä puuttuu… Häiden vierasmäärä tulee olemaan jossain 20 ja 30 välillä.

Juhlapaikka oli myös selkeä alusta asti, Haikon Kartanoon on päästävä juhlimaan! Siellä ollaan vietetty romanttisia viikonloppuja, ja siellä minua on myös kosittu. Sama parvekkeellinen sviitti on varattuna myös hääyötä varten. Se vain on niin ihana paikka!

 

Kesällä emme ole koskaan Kartanossa olleet, joten häiden aikaan tulee nähtyä myös se upea puutarha kesäloistossa! Siellä jää aina arki niin kauas…

 

Minä rakastan myös sitä että siellä voi laittautua illalliselle lähtiessä parhaimpiinsa, ilman että näyttää ylipukeutuneelta miljööseen nähden. Elämässä pitää olla välillä prinsessapäiviä!

Ja hääpäivä on tietysti prinsessapäivistä suurin. 😀

Meillä on varattuna Kartanon Romanov-sali juhlaamme varten, ja sinne tarjoiluna tulee kakkukahvit-tyyppinen menu, eli herkkuja ja pientä suolaista. Halusimme juhlasta pienen ja intiimin, ja kestoltaan kohtuullisen lyhyen, sillä meillä on tarkoitus vetäytyä aikaisessa vaiheessa huoneeseen rentoutumaan ja viettämään yhteistä aikaa avioparina. Tästä syystä juhlassa ei siis tarjota ruokaa, mutta olemme suositelleet vieraillemme yöpymistä Haikossa ja loistavassa ravintolassa illastamista juhlamme jälkeen mikäli haluavat. Aamulla myöhäisen huoneenluovutuksen ansiosta ehdimme vielä käydä kylpylässä ja ehkä jossain mukavassa spa-hoidossa ja lounaalla ennen häämatkalle lähtöä.

Hääkakku ja menu on siis valittu ja suunniteltu yhdessä Haikon edustajien kanssa, mutta vierasmäärä varmistetaan myöhemmin. Alkumaljana on alkoholitonta kuohuvaa, eikä juhlassa muutenkaan ole alkoholia tarjolla koska emme sitä itsekään käytä.

En halunnut juhlan järjestämisestä mitään suurempaa stressiä, enkä halunnut joutua metsästämään ja askartelemaan koristeita ja väriteemaa ja sitä ja tätä ympäri maailmaa. Tämänkin takia Kartano tarjoaa loistavat puitteet häille. Kartano on koriste jo itsessään, ja tarjottavat ynnä muu tulevat samasta paikasta, kaikki valmiina! Toive on että hääjuhla on tyylikäs ja näyttävä, mutta intiimi ja rauhallinen.

 

Kirkko on siis varattu, mutta pappia metsästämme edelleen. Sopivan löytyminen on osoittautunut hankalammaksi kun voisi olettaa, sillä itselläni on jotain kriteerejä jotka vihkijän pitäisi mielellään täyttää… Ei niistä sen enempää, mutta toivottavasti sopiva jo pian löytyisi, niin voisi lopettaa siitäkin stressaamisen.

Hääpuku on myös valittu jo ennen Unelmahäihin lähtemistä, joten he eivät päässeet valitsemista ja sovituksiakaan kuvailemaan. Olimme äitini kanssa Niinattaressa sovittamassa pukuja, ja tuntui että sovitin päälleni sataa eri pukua. Olin jo etukäteen katsellut netistä sen sopivan, mutta sitten heillä ei ollut sitä siellä sovitettavaksi, joten sovitin muita ja löysinkin vielä upeamman…!

Tämän enempää en voi tietenkään puvusta paljastaa vielä tässä vaiheessa, mutta se on kyllä upein puku jonka olen ikinä päälleni pukenut! Huvittavaa oli se että kun sovitellessa pukuja lopulta oli jäljellä kaksi mieleisintä, niin hääliikkeen myyjä huvittuneena sanoi että toinen on valittu vuoden 2016 upeimmaksi hääpuvuksi ja toinen on vuoden 2017 voittaja, eli minun makuni on kyllä ajantasalla. 😀 Molemmat upeita Morileen luomuksia, joista valitsin lopulta itseäni enemmän miellyttävän.

Puvusta oli sovitettavana useampi numero liian iso puku, joten se meni tilaukseen. Haluan myös muutaman pienen muutoksen pukuun, kuten se että siihen tulee nyöritys taakse, ja tästä syystä tilattiin oikeastaan numeroa liian pieni puku, tai mitä myyjät arvioivat että olisi jo vähän liian pieni. Silloin kuulema nyörityksen saa helpoiten tehtyä. Toivottavasti puku jo pian tulisi, koska tietenkin stressaan ettei se ehdi ajoissa vaikka myymälän omistaja on pyhästi luvannut tehdä kaikkensa että puku ehtii… Siinä nimittäin oli pientä sekaannusta ja puvun piti tulla jo aiemmin, mutta ei vielä tullutkaan… Ensimmäisen ompelimoajan piti olla jo viime kuun lopulla, mutta saa nyt nähdä koska sinne pääsen.

Hääkengätkin ehdin Stockmannin häämyymälästä käydä valitsemassa ennen ohjelmaan lähtemistä, joten sitäkään ei nähdä ohjelmassa. Ihanat kengät ne ovatkin! Pitsikoristelu sopii kivasti mekkoon ja jalassa kenkä on aivan ihana!

Morsiuskimppua käytiin siis suunnittelemassa kuvaajat mukana Kampin Kaivokukassa. Siellä meille kimpun tekee se lapsuuden kirjekaverini. Ja orkideoista. Morsiuskimppuun tulee yksinomaan orkideaa, johon rakastuin totaalisesti ylläolevan kukan myötä. Sain sen pari vuotta sitten kun jätin maailman ihanimman työpaikan ja maailman ihanimmat työkaverit Hämeenkyrön terveyskeskuksen vuodeosastoilla, ja muutin rakkauden perässä tänne Helsinkiin. Olen onnistunut pitämään kukan hengissä, mutta kukkinut se ei sen koommin ole. Morsiuskimpussani kuitenkin tulee kukkimaan vaaleanpunaisia ja valkoisia orkideankukkia. 🙂 Kimpusta tulee niin sanottu valuva malli.

Pieni kimppu tulee myös kaasolle, kahdelle morsiustytölle sekä tietysti yksi kukka sulhasen rintaan.

Häiden kuvaus hoituu tietysti Filmaattisten puolesta, joten sitä ei tarvitse sen kummemmin miettiä enää. Varsinaiset potrettikuvat on vielä miettimättä, en tiedä tarvitsemmeko sitä varten vielä oman kuvaajan hääpaikalle, mutta siitä pitää ottaa selvää.

Tässä siis ensimmäisen paperin tehtävät. Koska tästä tulisi muuten aivan älyttömän pitkä, niin jätän listan loppupään seuraavaan postaukseen.

 

 

This entry was posted in Yleinen.

Vastaa