Ystävänpäivätyttö

 

Viime viikolla oli ystävänpäivä, ja olin jotenkin ajatellutkin että siinähän olisi kiva syntymäpäivä vauvalle. Siispä varasin vyöhyketerapiahoidon edelliselle iltapäivälle rv 39+1, ja olo oli jo sellainen että sillä mainostetulla käynnistelyhoidolla saa synnytyksen alkamaan, ja saunavuoro vielä sen päälle tehostaisi vaikutusta varmasti. Olin melko varma asiasta vaikka esikoinen onkin syntynyt vasta 41+0 eli viikon lasketun ajan jälkeen. Noh, toimihan se tavallaan, ajatuksen tasolla ehkä? 😀 Voi olla että olin henkisesti niin valmistautunut synnyttämään juuri silloin että synnytys käynnistyi siksikin ihan itsestään, sillä en minä sinne vyöhyketerapeuttiseen käynnistelyhoitoon koskaan ehtinyt, vaan lapsivesi meni holahtamalla jo ennen sitä. Ystävänpäivän aamuna meillä oli sitten sylissä täydellinen pieni tyttö! Kaikki sujui hyvin ja pääsimmekin suoraan synnytyssalista Naistenklinikan potilashotelliin taksikyydillä. Se oli todella mukava paikka, oma huone ja oma rauha, kätilöt kuitenkin kokoajan tavoitettavissa jos apua tarvitsi. Vietimme siellä kaksi yötä ja kotiuduimme lauantaiaamuna. 

 

Pikkutyyppi on alusta asti ollut tosi reipas, hoksasi imemisenkin heti salissa ja onkin viihtynyt siitä asti rinnalla hyvin ahkerasti. Oma maidontuotantoni käynnistyi vähän hitaasti kuten edelliskerrallakin, mutta eiköhän se siitä, nyt kun on ainakin vararavintoakin huomattavasti enemmän kuin silloin… 😀 

 

Kohta viikon olemme siis oleilleet lähinnä kotona, pesineet ja tutustuneet uuteen perheenjäseneen. Parin ensimmäisen yön jälkeen yötkin ovat olleet melko rauhallisia. Jännästi on sekin muuttunut 11 vuodessa miten vauvaa suositellaan nukutettavan. Yasminan aikaan ei lasta saanut sairaalassa pitää vieressä sängyssä eikä sitä suositeltu kotonakaan, mutta nyt sitä ja mahdollisimman paljon ihokontaktia oikein suositellaan jo sairaalasta lähtien. Rehellisyyden nimissä Yasminakin nukkui kyllä kotiuduttuaan ensimmäisten öiden jälkeen minun vieressäni kiellosta huolimatta… Samalla tavalla homma sujuu nytkin parhaiten. 

 

Isosisko ei ole vielä käynyt katsomassa pientä, eikä aio tulla hiihtolomallakaan. Pieni mustasukkaisuuden hirviö on nostanut päätään, mutta toivon sen menevän ohi kunhan tytöt pääsevät tutustumaan… Ehkä se oli odotettavissakin, Yasmina on ollut ainoa lapsi niin kauan. 

 

Pinja sen sijaan on ollut oikein innoissaan, vaikka myös ihmeissään. Se tuntuu toivovan että saisi vauvasta pian leikkikaverin ja on todella kiinnostunut tulokkaan jokaisesta liikkeestä. Ronja sen sijaan nuuhkaisi tyttöä pari kertaa ja ilmeisimmin tuumasi että jaahas, tuollainen sitten, eikä siinä sen kummempaa. 😀

 

Tällä viikolla, itseasiassa laskettuna päivänä 19.2., meillä oli myös 2v kihlajaispäivä. Hommattiin sentään kakku ja kukkia, mutta muutoin vietettiin sekin päivä samoissa rauhallisissa merkeissä kotosalla. 

 

 

Neuvolan lisäksi piipahdettiin tällä viikolla vain newborn-kuvauksessa, johon oli aivan pakko päästä! Vauvat kasvavat niin nopeasti, ja newborn-kuvauksiin vauvan tulisi olla alle 14vrk ikäinen. Innolla odotellaan millaisia kuvia sieltä kuvaamosta saadaan! 

 

Hiljaiseloa kotosalla oleillen jatketaan vielä viikkonen, sen jälkeen pääsee vihdoin pitkään odottamilleni vaunulenkeille ulos! Jipii! 😀 

 

Jaa julkaisu

Vastaa